Veteraanit

Siriuksen lopettamisen jälkeen on ollut aika tyhjä olo. Se oli liian suuri muistutus siitä, kuinka lyhytikäisiä nämä pienet eläimet voivat olla. :( Onneksi nämä touhutyttöset ovat sentään piristämässä.

Koko ajan valoisammaksi käyvät aamut ovat hieman vähentäneet hamsujen touhuilua aamuisin meidän hereilläoloaikaan. Vaikka kyllä ne (tai ainakin Deanna) silti tulevat kärkkymään herkkuja lähes joka aamu. Jostain syystä kuivattu leipä ei ole enää maistunut niin hyvin kuin ennen. Varsinkin Belanna saattaa tulla ottamaan sen kädestä, mutta tiputtaa saman tien pois ja jättää ainakin sillä hetkellä syömättä. Ihme juttu, kun leivässä ei pitäisi olla mitään normaalista poikkeavaa.

Olimme muuten viikko sitten yhden yön pois kotoa. Kun seuraavana päivänä tulimme kotiin ja menimme hamsujen huoneeseen, niin ei tarvinnut sanoa kuin pari sanaa, kun molemmat jo kömpivät esiin ja tulivat kerjäämään herkkuja ja huomiota. Ne osaavat olla niin hellyyttäviä pieniä mangusteja, kun seisovat takajaloillaan kuonot pystyssä. <3 Ihanaa, kun ne tervehtivät kotiintulijoita.

Ikä ei näitä tyttöjä vielä paina, vaikka niistä tulikin tällä viikolla virallisesti veteraaneja, kun molemmat pääsivät kunnioitettavaan 15 kuukauden ikään. ;) Toistaiseksi meidän hamsuista vain Zorro on elänyt näin vanhaksi. Alla vielä video Deannasta.

Duna oli juuri siivottu ja sinne oli laitettu puhtaita vessapaperin suikaleita. Niiden laittamisen jälkeen alkaa yleensä kunnon show: kumpikin hamsu kerää niitä niin paljon kuin saa ja vie omaan jemmaansa. Monesti vielä toinen löytää heti toisen "kätkön" ja kuljettaa niitä sitä mukaa pois kun toinen tuo... Deannalla on tässä kerääminen alkamassa, mutta selvästi kamera tulikin sotkemaan ne puuhat ja sitä pitää ihmetellä pitkään. :)

Ikävä Siriusta

Ei sitten auttanut antibioottikuuri ja jouduimme lopettamaan Siriuksen. :( Heti kuurin aloittamisen jälkeen hengitys muuttui hieman paremmaksi, mutta ei normaaliksi. Pitkin viikkoa Sirius ei ollut kovin selvästi kipeä, mutta söi kuitenkin huonommin, liikkui vähemmän ja pysytteli dunan alakerrassa omissa oloissaan. Se ei juurikaan käynyt dunan ylätasolla, missä se yleensä viihtyi hyvin.

Mietimme myös jonkinlaisen pölyallergian mahdollisuutta ja vaihdoimme torstaina purut mörttiröpön tapaiseen leppähakkeeseen. Sillä tuntui olevan piristävä vaikutus ja perjantaina Sirius olikin pirteämpi. Aamulla se tuli mökistä kurkistelemaan kun huoneeseen laitettiin valot, tuli hakemaan leipää ja kipitti jopa dunan yläkertaan sekä söi kasviksia monipuolisemmin kuin aiemmin viikolla.

No sitten tänä aamuna se oli huonommassa kunnossa kuin yhtenäkään päivänä. Hengitys vaikutti raskaammalta ja se oli todella väsyneen oloinen. Kiinnitimme myös enemmän huomiota siihen, kuinka se oli laihtunut viikossa. Siriuksesta sitä ei ollut niin helppo huomata, kun se oli niin pullero, mutta selkeästi turkin alla oli löysää nahkaa eikä turkki ollut niin silkkinen kuin yleensä. Sen korvantaustat näyttivät myös hieman kaljummilta. Eipä siinä ollut muuta vaihtoehtoa kuin mennä taas eläinlääkärille ja päästää Sirius menemään. :(

Sirius oli viikko sitten täyttänyt vasta 7 kk ja ehti olla meillä vain päivän vajaan puoli vuotta. Siinä ajassa Sirius ehti kasvaa touhukkaasta vipeltäjästä rauhalliseksi hamsuherraksi. Se oli epäluuloinen uusia juttuja kohtaan, mutta kuitenkin utelias, kun sille vain antoi tilaisuuden. Sitä sai paijata ja silittää ja se ei ollut siitä moksiskaan. Hassu tapa oli kun se haki ruokaa kädeltä, se ei koskaan kurottanut vain ottamaan sitä suullaan, vaan "hyökkäsi" tassut ojossa, ihan kuin peläten, että joku muu ehtisi ensin. ;) Tästä huolimatta se ei koskaan näykkinyt (paitsi näyttelyissä...) ja oli helppo käsitellä. Sirius oli aivan ihana lemmikki ja tulemme ikävöimään sitä paljon. <3

Sirius nukkui usein kyljellään ja jopa selällään. En tiedä onko se harvinaista hamsuilla, mutta ainakaan meidän muut hamsut eivät ole sitä tehneet. Usein pesämökistä näkyi vain hännäntöpö tai lisäksi takajalkaa, kun Sirius nukkui siellä.