Vielä Zorrosta

Zorrosta oli blogin alussa jo muutama sananen, mutta tässä vielä lisää muistelua.

Ensimmäinen hamsterimme Zorro tuli meille puolivahingossa. Olimme harkinneet akvaariota, koska ajattelimme sen olevan helppohoitoinen. Eläinkaupassa myyjä vastaili kysymyksiimme akvaarion hoidosta, mutta totesi sitten, että kääpiöhamsteri olisi vielä helppohoitoisempi. Heille oli juuri tullut Ruotsista poikasia ja ne olivat vielä takahuoneessa, mutta hän toi meille pari näytille. Laatikossa oli kaksi pientä mustaa hamsteria ja me ihastuimme niihin välittömästi. <3 Niinpä Zorro muutti meille viikon päästä.

 

Zorro myytiin meille talvikkopoikana, mutta ensimmäisessä näyttelyssä sen arvostelulappuun oli kirjoitettu campbellityttö… Seuraavaan näyttelyyn Zorro ilmoitettiin lasten lemmikkien lisäksi ulkomuotoluokkaan. Koska Zorro ei sopinut sinne ollenkaan, niin teimme päätelmän, että se on varmaan hybridi. Siihen mennessä olimme lukeneet paljon, kuinka usein eläinkaupoissa myydään varsinkin muualta tuotuja hamstereita, mitkä ovat hybridejä. No eihän se meitä haitannut, Zorro oli ihan yhtä suloinen kuin ennenkin!

 

Zorron kesyyntyminen kesti muutaman viikon. Siitä ei koskaan tullut niin kesyä, että se olisi vaikka oma-aloitteisesti kävellyt kädelle. Mutta kädelle otettaessa se kyllä ”käyttäytyi” siinä hyvin. Zorro ei juuri koskaan edes yrittänyt näykkäistä. Ja se narisi vain kynsiä leikattaessa.

 

Monesti aamuisin kun oli vielä pimeää ja joku meni samaan huoneeseen, Zorro tuli odottamaan. Se tottui siihen, että sai aina kuivan leivän palasen ja steppaili terran yhdessä nurkassa sitä odottamassa ja nappasi sitten sormien välistä. Zorro oli iltaisin tosi myöhään nukkumassa ja välillä saattoi mennä päivä tai pari, etteivät lapset edes nähneet sitä. Päivisin se oli tosi harvoin hereillä.

 

Jossain vaiheessa Zorro keksi tehdä pesän juoksulautasen alle. Sen jälkeen se nukkui enää harvoin puisessa mökissään. Sinne lautasen alle se kaivoi sopivan pesän ja kömpi sieltä esiin, jos vaikka rapisteltiin ruokakipolla. Zorrolla oli hauska tapa aina esiin kaivautuessaan pestä itseään. Se aloitti aina pesemällä naamaansa molemmilla tassuilla, mikä oli ihan hirveän söpöä. :) Muutenkin Zorro oli erittäin siisti hamsteri. Ja hurmasi meidät niin, että meille oli selvää, että hamstereita tulee myöhemmin lisää. :)