Eihän tässä pitänyt käydä näin… Mutta kävi kuitenkin. Eilen
kävimme hakemassa kotiin Siriuksen, 5,5 viikon ikäisen talvikkouroksen.
Väriltään Sirius on helmiäissafiiri ja syntymäpäivä on 31.7.2014.
Mutta miten tähän päädyttiin? Joskus aikoja sitten mietimme,
että kun sitten hamassa tulevaisuudessa Zarasta aika jättää, niin sen dunaan
voisi hankkia asumaan talvikon. Olimme ihastelleet talvikoita näyttelyissä ja
ne rauhallisen oloiset pallerot kiehtoivat. No viikon takaisen viikonlopun
tunnelmat olivat sellaiset, ettemme halunneet ajatellakaan uuden hamsterin
hankkimista. Meidän hamsterit tuntuvat elävän kovin lyhyen aikaa. :(
Viime viikon maanantaina olimme kuitenkin Sellossa ja
piipahdimme tietysti myös Faunattaressa. Siellä oli myynnissä aivan ihania
safiireja talvikon poikasia. Aloimme miettiä, että josko sittenkin otettaisiin
se talvikko… Laitoin viestiä yhdelle kasvattajalle, jos hänellä olisi poikasia
myynnissä. Parin päivän päästä eksyin sitten Kaaren Faunattareen ja sielläkin
oli myynnissä talvikon poikasia! Myyjän kanssa jutellessani hän kysyi
haluaisinko nähdä juuri tulleita poikasia, jotka majailivat pesässä. Ne oli
juuri tuotu eivätkä olleet vielä myynnissä. Kuuden safiirin joukosta yksi oli
helmiäinen. Se oli niin kaunis. :) Emme olleet vielä saaneet vastausta tältä yhdeltä kasvattajalta, mutta kun kävi
ilmi, että nämä poikaset olivat häneltä, niin ostopäätöstä ei tarvinnut kauan miettiä.
Emme olisi kuitenkaan halunneet ostaa tukusta tuotua eläintä. Loppuviikosta
kävimme maksamassa varausmaksun ja tosiaan eilen saimme Siriuksen kotiin.
Kuljetusboksin kansi oli hieman liukas takajalkojen alla...
Siriuksen nimi oli muuten aika helppo keksiä. Zorrostahan
mietittiin aikanaan Sirius Mustaa. Nyt kun esikoinen ehdotti nimeä Sirius, niin
oli helppo nimetä se Sirius Valkoiseksi. ;) En ole vielä ihan varma, miten tuo
nimiasia menee, kun rekisteröimme sen. Aiemmat hamsuthan ovat olleet
kasvattajien rekisteröimiä. Olisi kyllä kiva, jos oma nimi olisi virallinen.
Sirius tuntuu aika aralta, mutta saa nähdä kuinka nopeasti
se kotiutuu. Sehän majaili eläinkaupassa vielä kahden veljensä kanssa eli
meille muutto oli suuri muutos. Kädellä se tuntuu olevan kuin liukas
saippuapala. Illalla ja tänä aamuna sitä ei juuri näkynyt, mutta touhuaminen
kyllä kuului. Tänä iltana se on uskaltautunut jopa kerran tulemaan pesämökistä pois auringonkukansiemenen houkuttelemana.
3 kommenttia:
Joko tulokas on päässyt arkuudestaan? :)
P.S. Aikas söpö...
On se jo vähän rohkaistunut, mutta on kuitenkin edelleen aika varovainen. Mutta niin söpö. :)
Lähetä kommentti