Tutustumista puolin ja toisin

Sirius on ollut meillä nyt lähes 3 viikkoa ja on kotiutunut hyvin. Onhan se vielä varovainen ja kulkee meidät huomatessaan aluksi matalana, mutta ei sentään säntää heti piiloon, kun joku tulee huoneeseen. Käsittely onkin sitten toinen juttu… Se on todella vikkelä ja hyppii tavalla, jota mikään aiemmista hamstereistamme ei ole tehnyt. Käsittelyyn pyritäänkin nyt panostamaan, jotta se kesyyntyisi.

Sirius on myös persoonana aivan erityyppinen kuin muut. En tiedä paljonko sillä on vaikutusta, kun se on talvikko ja vielä uros. Käsittääkseni naaraat ovat enemmänkin pesänrakentajia, mutta meillä kukaan naaraista ei ole puuhannut niin paljon kuin Sirius! Iästä ja sukupuolesta huolimatta sen touhuja katsellessa tulee mieleen ”touhukas täti”. :D Se  haalii pesään vessapaperin suikaleita ja raahaa sinne ruokaa suuria määriä. Yhtenä iltana se yritti tunkea mökin oviaukosta suurta parsakaalia, mutta ei onnistunut.

Ruokavalionkin suhteen se eroaa muista. Samoja ruokia tarjoillaan kaikille ja jostain syystä kaikkien muiden lempikasviksia ovat aina olleet parsakaali ja kurkku. Sirius taas tykkää eniten kukkakaalista ja porkkanoista. Siinä missä toiset rakastavat pekaanipähkinöitä, niin Sirius viitsii hädin tuskin nuuhkaista eikä syö niitä ollenkaan. Siemenseos ja lihasoseet ja puurot maistuvat kuitenkin kaikille yhtä hyvin.

Emme ole vielä saaneet aikaiseksi rekisteröidä Siriusta, mutta sekin pitää tehdä aika pikaisesti. Grand Galaan on vielä onneksi melkein pari kuukautta aikaa. Humppilassa on seuraava näyttely viikon päästä, mutta emme pääse sinne, kun olemme toisessa reissussa. Harmittaa tosi paljon, kun edellisestä on kulunut aikaa jo yli neljä kuukautta. Mutta joudutaan nyt kuitenkin odottamaan marraskuun loppuun. Sirius meneekin silloin juuri ja juuri vielä nuorten joukkoon.